EPV Verkko­liiketoiminta

Verkkoliiketoimintaa kehitettiin sekä siirtokapasiteettia lisättiin

EPV Alueverkko Oy (EPA) on Suomen suurin suurjännitteinen (110 kilovolttia) jakeluverkkoyhtiö, josta EPV omistaa 100 %. EPA:lla on asiakkaana jakeluverkkoyhtiöitä, suurteollisuutta, kasvihuoneviljelmiä ja energia-alan tuotantolaitoksia Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Iijoen, Kokkolan sekä Tornion alueilla. EPV:n ja Outokummun omistama EPV Teollisuusverkot Oy (TEVE) omistaa Keminmaan ja Tornion alueella 400/110 kV:n voimajohtoja, joilla siirretään sähköä kantaverkosta Röytän teollisuusalueelle.

Kuten EPV:n muilla liiketoiminta-alueilla, myös sähkönsiirron toiminnassa näkyy selkeästi Uuden sähkön vallankumous® -strategia. Päästöttömän energiantuotannon lisääntyessä tulevaisuudessa on muutoksiin valmistauduttava myös sähkönsiirrossa.

­­– Olemme tänä vuonna olleet mukana erityisesti tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden sähkönsiirtoyhteyksien kehittämisessä. Tuulivoimatuotannon siirto on lisääntynyt EPV:llä merkittävästi. Uusia tuulivoiman liittymissopimuksia tehtiin toimintavuoden aikana kolme. Olemme valmistautuneet myös aurinkovoiman siirtoon, kun Lapuan Heininevalle suunnitellaan suurta aurinkovoimapuistoa, kertoo EPV Verkkoliiketoiminnan johtaja Jukka Rajala.

Merkittävä verkkolaajennus eteni suunnitellusti Torniossa

EPV:n osakkuusyhtiön EPV Teollisuusverkot Oy:n (TEVE) ostettua vuonna 2020 Outokummun omistuksessa olleen sähköverkon Torniossa, sitouduttiin myös kehittämään alueen sähkönsiirtovarmuutta ja lisäkapasiteettia.

Kauppaan liittyneen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti TEVE on tänä vuonna käynnistänyt merkittävän laajennusinvestoinnin Selleen sähköasemalle. Investointi sisältää toisen 400/110 kV:n muunnon sähköasemalaitteineen sekä uuden, noin kilometrin mittaisen 110 kV:n voimajohdon välille Sellee–Röyttä.

Laajennushanke valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2022 aikana. Lisäksi toiminnassa olevalle muuntajalle tehdään tarkistuksia ja suojauslaitteita uudistetaan.

– Tornio käyttää tehdasalueella yhtä paljon sähköä kuin koko Pohjanmaa yhteensä. Toinen muuntaja lisää käyttövarmuutta huomattavasti. Outokummun kaltaisella isolla yhtiöllä on aina myös erilaisia laajennussuunnitelmia, joiden toteuttamisen muuntokapasiteetin tuplaaminen mahdollistaa, sanoo Rajala.

EPV Siirtoverkko Oy perustettiin GigaVaasa-hanketta varten

Suomen merkittävänä sähkönsiirtäjänä EPV on mukana myös hankkeessa, jossa suunnitellaan suurta GigaVaasa-akkuteknologiakeskittymää Vaasan Laajametsään. EPV perusti hanketta varten EPV Siirtoverkko Oy:n. Merkittävän kulutuskeskittymän kaavailtu rakentuminen alueelle on käynnistänyt EPV:ssä toimenpiteet, joilla varmistamme vaadittujen sähköliittymien mukaiset palvelut.

Suunnitteluperusteeksi saatujen tietojen mukaan alue tulisi tarvitsemaan paljon sähkötehoa, ja sähkönjakelu olisi taattava myös häiriötilanteissa (N-1-vikasietoisuus). EPV lähti kehittämään etenemismallia 3-vaiheisella suunnitelmalla.

– Aluksi alueelle rakennetaan 110 kV:n kaksoisjohto ja Laajametsän sähköasema, johon ensimmäisenä tulevat toimijat voivat liittyä saadakseen käyttöönsä tarvitsemansa sähkötehon. Verkkoon liittyvien asiakkaiden määrän kasvaessa kapasiteettia tarvitaan enemmän, jolloin rakennetaan toinen 110 kV:n kaksoisjohto eri suunnasta. Näin saadaan muodostettua vikasietoinen rengasverkko Laajametsän alueelle. Kolmanteen vaiheeseen liittyy järeitä toimia, mikäli tehontarve olisi niin huomattava, ettei neljä johtoa riitä. Tällaisessa tapauksessa suunnitelmana on rakentaa alueelle 400 kV:n johto ja 400/110 kV:n muunto, Rajala selvittää.

24 tunnin toiminta­kyky­vaatimukseen valmistautuminen pitkällä

EPA kuuluu Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin määrittelemien merkittävien verkonkäyttäjien joukkoon, jota koskee EU:n sähköjärjestelmän hätätilaa ja käytönpalautusta koskeva verkkosääntö (engl. Network Code for Emergence and Restoration, NC ER). Tämä sääntö asettaa 24 tunnin toimintakykyvaatimuksen kaikille niille sähköasemille, jotka siirtävät yli 30 megawatin (MW) tuotantolaitosten sähkötehot kantaverkkoon. Näin pyritään varmistamaan sähköjärjestelmän hallittu käytönpalautus merkittävässä valtakunnallisessa häiriötilanteessa.

Toimintakykyvaatimus tulee täyttää vuoden 2022 joulukuuhun mennessä, ja EPV onkin aloittanut valmistautumisen hyvissä ajoin.

– Menneen vuoden aikana valmistelut saatiin pitkälti päätökseen. Jäljellä on lähinnä järjestelmän testausta, eli aikataulusta on pidetty hyvin kiinni, Rajala kertoo.

Kyberturvallisuutta edistettiin edelleen

Kyberturvallisuutta edistettiin verkkojen varmentamistöillä, joita on tehty EPV:n valmistautuessa toimintakykyvaatimuksen voimaantuloon. Myös EPA:n uusien toimisto- ja varastotilojen rakennustyöt käynnistyivät toimintavuonna. Tiloihin sijoitetaan EPV:n oman verkon käytönvalvonta, minkä myötä kyberturvallisuus paranee entisestään.

– Kyberturvallisuus on sähkönsiirrossa avainasemassa. Tänä vuonna testasimme järjestelmän haavoittavaisuutta ja kartoitimme tarvittavat toimenpiteet turvallisuuden parantamiseksi, sanoo Rajala.

Merkittävää sähkönsiirtoa EPV:n verkossa

Sähkönsiirto toimi vuonna 2021 hyvin ilman merkittäviä poikkeamia. Toimivan verkostosuojauksen ansiosta asiakkaille aiheutuneet häiriöt olivat lyhytkestoisia.

EPV Alueverkon verkkoon on liitetty koko Suomenkin mittakaavassa merkittävä määrä tuotantoa. Myös uusia liittymissopimuksia on tehty ja eri tuotantomuotojen hankekehittäjät ovat aktiivisesti tiedustelleet liittymismahdollisuuksia. Suoraan tai välillisesti liittymisasiakkaan verkon kautta on EPA:n verkkoon liitetty tällä hetkellä tuulivoimaa n. 750 MW ja muuta sähkötuotantoa n. 650 MW. Liittymissopimuksia ja valmistumisvaiheessa olevia hankkeita on noin 460 MW:n edestä.

EPV:n verkkoliiketoiminnan kehittämistä jatkettiin toimintavuonna.

– Uusilla ja suunnitteilla olevilla voimajohtohankkeilla parannetaan nykyisen verkon siirtotilanteiden hallintaa sekä pyritään mahdollistamaan uusien sähköntuotantojen liittäminen ja siirto kantaverkkoon, kertoo Rajala.

Vuoden aikana valmistuneet voimajohtoinvestoinnit:

• Sellee–Röyttä: B-johto (TEVE)

Rakenteilla, suunnittelussa ja luvitusvaiheessa olevat voimajohdot:

• Tuovila–Kärmeskallio: johdinvaihto (EPA)
• Tuovilan johtojärjestelyt (EPA)
• Perälä–Kärppiö: uusi johto (EPA)
• Paskoonharju–Kroksmossen: uusi johto (EPA)
• Kärmeskytö–(SJ-RÄN): uusi johto (EPA)
• Brändskogen–Rajavuori: uusi johto (EPA)
• Tuovila–Laajametsä: uusi 2-johto (ESV)
• Finne–Laajametsä: uusi 2-johto (ESV)

Vuoden aikana käyttöönotetut, uudistetut tai saneeratut sähköasemat:

• Haapakosken sähköasema (saneeraus)
• Kierikin sähköasema (saneeraus)

Rakenteilla, suunnittelussa ja luvituksessa olevat sähköasemahankkeet:

• Kroksmossenin uusi sähköasema (EPA)
• Pahkakosken sähköaseman saneeraus (EPA)
• Maalismaan sähköaseman saneeraus (EPA)
• Bränskogen: lisäkenttä tuulivoimaliitynnälle (EPA)
• Brännas: lisäkenttä tuulivoimalle (EPA)
• Paskoonharju: lisäkenttä verkkolaajennukselle (EPA)
• Kärmeskallio: uusi kytkinasema tuulivoimaliitynnälle (EPA)
• Kärmeskytö: uusi laajennuskenttä (EPA)
• Seinäjoki: uusi GIS-asema vanhan avokytkinlaitoksen tilalle (EPA)
• Sellee: sähköaseman laajennus ja muunto (TEVE)
• Laajametsä: uusi sähköasema GigaVaasan alueelle (ESV)
• Finne: uusi sähköasema GigaVaasan johtoja varten (EPA)

EPA:n kulutukseen luovutus verkosta (GWh)

* 2/2019 alkaen EPV Alueverkon luvuista poistui Sellee–Röyttä-osuuden merkittävä siirtoteho EPV Teollisuusverkkojen vastuulle.

EPA:n kulutuksen suurin tunnin huipputeho (MWh/h)