EPV Lämpö

Investointia sähköistettyyn lämmöntuotantoon

EPV Lämpö on tehnyt tämän vuoden aikana merkittäviä investointeja, jotka tukevat erinomaisesti EPV:n Uuden sähkön vallankumous® -strategiaa ja lupausta päästöttömästä energiantuotannosta sekä -kulutuksesta. Nämä uudet investoinnit, sähkökattilat ja kaukolämpöakku, ovat vahvasti kytköksissä sähköistettyyn lämmöntuotantoon ja energian varastointiin. Sähkökattiloiden avulla yhdistetään kaukolämmön tuotanto ja sähkömarkkinat sekä hyödynnetään sähkömarkkinan volatiliteetti lämmöntuotannossa hintojen ollessa alhaalla.

Tällaisten investointien rooli tulee yhä tärkeämmäksi EPV:n energiapaletin muuttuessa hiilineutraaliin suuntaan ja uusiutuvan sääriippuvaisen energian käytön lisääntyessä.

– Sähkökattiloihin ja lämpöakkuun investoiminen tekee EPV:n energiajärjestelmästä yhä joustavamman, sillä uusiutuvan energian tuotantomääriä ei voida täysin ennustaa. Esimerkiksi sähkökattilat lisäävät joustavuutta ja luovat kuormapohjaa tuulisähköntuotannon ollessa korkealla. Se, kenellä on eniten joustoa, pärjää näillä markkinoilla parhaiten, toteaa EPV Lämmön johtaja Mats Söderlund.

EPV perusti sähköistetyn lämmöntuotannon ja lämmönvarastoinnin ympärille myös oman teknologiatiimin, joka tekee tärkeää taustatyötä uusia investointeja varten. Tiimi on tutkinut montaa teknologiaa, ja esimerkiksi massiivista kuoppalämpövarastoa on simuloitu osana tulevaisuuden energiajärjestelmää. 

Vaskiluodon sähkökattila otettiin käyttöön

Vaasan Voima investoi tänä vuonna 40 megawatin (MW) sähkökattilaan Vaskiluodon voimalaitoksen yhteyteen. Investointipäätös tehtiin keväällä, ja sähkökattila otettiin käyttöön joulukuussa. Vaskiluodon voimalaitos tarjosi laitosalueen infrastruktuurin osalta sähkökattilan rakentamiselle täydelliset puitteet, mikä mahdollisti kattilan valmistumisen nopeassa aikataulussa.

– Sähkökattila on ikään kuin suuri vedenkeitin, jonka avulla sähköllä tuotetaan lämpöä päästöttömästi. Kattila tukee myös uusiutuvan energiantuotannon lisääntyessä sähköjärjestelmän säätömahdollisuuksia. Energiavaraston avulla lämmöntuotanto voidaan toteuttaa sähkökattilalla sääriippuvaisten järjestelmien tuotannon ollessa korkealla, ja lämpöä voidaan kuluttaa silloin, kun siihen on tarvetta, kertoo Söderlund.

Seinäjoen sähkökattilan ja kaukolämpöakun rakentaminen alkoi

Kesäkuussa tehtiin investointipäätös myös Seinäjoen voimalaitoksen yhteyteen rakennettavasta 40 MW:n sähkökattilasta sekä kaukolämpöakusta. Akku on tilavuudeltaan 10 000 m³, ja siihen voidaan varastoida energiaa 400 MW:n edestä. Investointi toteutetaan Seinäjoen Voimassa, ja Vaskiluodon voimalaitoksen tavoin Seinäjoen voimalaitosalue tarjoaa hankkeelle erinomaisen toimintainfran. Projekti aloitettiin nopeasti investointipäätöksen jälkeen, ja rakennustyöt ovat täydessä vauhdissa.

–Tämä lämmöntuotannon yhdistelmä tukee erinomaisesti tulevaisuuden energiajärjestelmän tarpeita, jossa yhdistetään eri teollisuusaloja. Investoinnilla mahdollistetaan alueellisesti noin 50 000 tonnin CO₂-päästövähentymä, sanoo Söderlund.

Päästövähennysinvestoinnit otettiin käyttöön Vaskiluodossa

Uudet päästövähennysinvestoinnit otettiin Vaskiluodon Voimassa käyttöön keväällä. Päästövähennysinvestointien lisäksi voimalaitoksessa otettiin käyttöön ympäristöluvan mukaiset BAT-rajat ja -seurannat. BAT (best available technology) viittaa parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan, jonka avulla laitoksen ympäristövaikutukset voidaan minimoida.

Kuluneen vuoden aikana valmistauduttiin esimerkiksi polttoainevarastoja pienentämällä Vaskiluodon voimalaitoksen siirtämiseen EPV:n kokonaan omistamaan tytäryhtiöön, Vaasan Voima Oy:hyn. Uudesta omistusjärjestelystä sovittiin Pohjolan Voiman kanssa keväällä 2019, ja se tulee astumaan voimaan vuoden 2023 alussa.

Kustannustehokkaampaa sähköä lämpöenergiavaraston avulla

Tämä vuosi oli Vaasan Voiman hallinnoiman Vaskiluodon lämpöenergiavaraston ensimmäinen vuosi täydessä käytössä. Lämpövarastoa hyödynnettiin tuotannon optimoinnissa, ja se osoittautui toimivan suunnitellusti. Lämpövarasto mahdollisti Vaskiluodon voimalaitoksen tehon pienentämisen sähkön markkinahinnan ollessa kannattamattomalla tasolla. Myös voimalaitoksen alasajo lämmöntoimitusaikana on mahdollistettu lämpövaraston avulla.

– Lämpövaraston avulla pystyimme tuottamaan kustannustehokkaammin sähköä omistajille, kertoo Söderlund.

Tornion Voima jatkoi yhteistyötä Outokummun kanssa

Tiivis energiayhteistyö Tornion Voiman ja Outokummun välillä jatkui myös tänä vuonna. Yhteistyötä laajennettiin energiatehokkuuden osalta tekemällä investointipäätös lämmöntalteenoton rakentamisesta Outokummun kylmävalssaamolle.

– Tarkoituksena on rakentaa lämmöntalteenottokattiloita, joilla otetaan hukkalämmöt talteen. Tätä lämpöä hyödynnetään Outokummun tehdasalueen sekä alueellisen kaukolämmön lämmöntoimituksessa, tarkentaa Söderlund.

Tornion Voimalle tehtiin myös päästöttömän tuotannon suunnitelma. Suunnitelmassa tarkastellaan, mitä strategisia muutoksia tulisi tehdä, jotta yhtiö voisi siirtyä päästöttömään tuotantoon. Tällä hetkellä polttoaineena käytetään teollisuuskaasua, biomassaa ja turvetta. Uudessa suunnitelmassa on keskitytty erityisesti toimenpiteisiin, joiden avulla voitaisiin luopua turpeen käytöstä.

Tornion Voiman voimalaitoksessa tapahtui lokakuussa mekaaninen vaurio turbiinin laakeripukissa. Turbiinin avauksen yhteydessä havaittiin sisäpesässä myös valukappaleen kulumaa. Vauriokorjaukset aloitettiin saman tien lokakuussa, ja niiden seurauksena voimalaitos oli irtikytkettynä verkosta kahdeksan viikkoa loka-joulukuussa. Sisäpesän vauriolle tehtiin väliaikainen korjaus, ja turbiinille suunnitellaan revisiota sisäpesän osalta vuonna 2023.

Raahen Voiman voimalaitoksella historian paras toimintavuosi

Raahen Voiman voimalaitoksen toimintavuosi oli historian paras. Voimalaitos toimi erittäin luotettavasti ja siellä tehtiin myös sähköntuotannon ennätys, joka oli hieman yli 800 gigawattituntia (GWh).

Jyrsinpolttoturvetta tuotettiin rajatuilla tuotantoalueilla

Turpeen tuotanto oli EPV:llä aiempia vuosia pienimuotoisempaa. Jyrsinpolttoturpeen tuotantoa vähennettiin strategisesti, ja tuotantoa ylläpidettiin ainoastaan rajatuilla alueilla. Ympäristöturpeen tuotantoa lisättiin toimintavuoden aikana kysynnän ollessa korkealla.

Jyrsinpolttoturpeen tuotannon vähentyessä ja liiketoiminnan painoalueiden muuttuessa suunniteltiin vuoden aikana EPV Bioturpeelle uutta nimeä. Nimi päätettiin muuttaa EPV Aluevarannot Oy:ksi, ja muutos astuu voimaan vuoden 2022 alussa.

Metsäpohjaisia sivutuotteita käytettiin historiallisen suuri määrä

EPV lisäsi jälleen tänä vuonna metsäpohjaisten sivutuotteiden, kuten sahanpurujen, määrää lämmöntuotannossa Seinäjoella ja Torniossa. Käyttömäärä nousikin vuoden aikana suurimmaksi koko EPV:n historian aikana.

– Sahatavaramarkkinat ovat tänä vuonna olleet nousussa, ja metsäpohjaisia sivutuotteita on ollut runsaasti saatavilla, kertoo Söderlund.

Sahatavaramarkkinoiden kasvun myötä myös EPV:n tytäryhtiö EPM Metsä Oy:n hankintamäärät ovat olleet korkeat ja EPM:n talous on kehittynyt hyvin.

EPV:n sähkön hankinta (GWh)

Vaskiluodon Voiman, Tornion Voiman ja Seinäjoen Voiman lämmöntuotanto yhteensä (GWh)

Tornion Voiman ja Raahen Voiman sähköntuotanto (GWh)