Ekologinen vastuu

Kohti päästötöntä sähköntuotantoa

Maapallon nykyinen tila vaatii suurta muutosta, ja päästöjen alasajoa on nopeutettava. Tutkimustiedon viesti on selvä: voimme vielä hillitä ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä, mutta toimiin on tartuttava nyt. Energiantuotantosektorilla on ilmastonmuutoksen torjumisessa tärkeä rooli. Yli 70 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin fossiilisten polttoaineiden muuntamiseen ja polttoon perustuvasta energiantuotannosta ja energiankulutuksesta esim. teollisuudessa, kotitalouksissa ja liikenteessä. Tämän vuoksi ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää energiantuotannon ja -kulutuksen muuttamista. Energiantarpeen täyttäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen samanaikainen vähentäminen ovat tärkeä haaste EU:lle ja sen jäsenvaltioille.

Yhtiö on uudistanut energiantuotantopalettiaan voimakkaasti, minkä ansiosta hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi vähentyneet. Linjauksemme mukaan EPV:n energiantuotanto muuttuu täysin päästöttömäksi jo 2020-luvun aikana.

Vuonna 2021 EPV Energian sähköntuotannossa

• uusiutuvien energianlähteiden osuus oli 44 prosenttia
• päästöttömien energianlähteiden osuus oli 84,2 prosenttia.

Tuulivoima on yksi yhtiön tärkeimmistä energiantuotantomuodoista

EPV on yksi johtavista toimijoista teollisen mittakaavan tuulivoimatuotannossa Suomessa. Yhtiön tuulivoimaohjelma käynnistyi jo vuonna 2006. Vuonna 2021 jo noin 22,8 prosenttia EPV:n sähköntuotannosta tuli tuulivoimasta. Vuonna 2021 EPV:n tuulivoimapuistojen yhteistuotanto oli 801 gigawattituntia (GWh).

Viides tuulivoimapuisto valmistui ja kuudes tuulivoimapuisto sai investointipäätöksen

Tuulivoima on merkittävä osa EPV:n Uuden sähkön vallankumous -strategiaa ja päästötöntä energiapalettia. Työ jatkui uusien tuulivoimapuistojen osalta myös vuonna 2021. Loppuvuonna saatiin päätökseen Teuvan Paskoonharjun tuulivoimapuiston infran ja turbiinien asennustyöt sekä puiston koekäyttö alkoi. Kyseessä on EPV:n viides valmis teollisen mittakaavan tuulivoimapuisto. Se tuottaa vuodessa keskimäärin 400 GWh sähköenergiaa. Teuvan tuulivoimapuiston kaupallinen käyttö alkoi vuoden 2022 alussa. Kaikki turbiinit ovat nyt pystyssä ja toimintavalmiina, mutta testaukset ja viritykset kuitenkin jatkuvat vielä.

Lisäksi Närpiön Norrskogenin tuulivoimapuiston rakentamisesta tehtiin investointipäätös kesäkuussa ja rakennustyöt käynnistyivät. Närpiössä turbiinien roottorien halkaisija tulee olemaan suurempi kuin Teuvalla, ja valmistuessaan puisto tuottaa sähköenergiaa vuodessa yli 300 GWh.

Tuuliturbiinien salamasuojausta parannettiin Metsälän puistossa

Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoimapuistossa sattui vuoden 2020 syyskuussa poikkeuksellinen tapaus, kun kahdesta turbiinista putosi lapa salamaniskujen seurauksena. Tämä käynnisti salamasuojausjärjestelmän päivitystyöt, joiden yhteydessä tuuliturbiinien lapojen salamasuojausta parannettiin. Työt saatiin valmiiksi ennen toukokuuta, jolloin Suomen salamakausi alkaa.

EPV vastaa tuulivoimapuistoistaan koko niiden elinkaaren ajan

EPV vastaa tuulivoimapuistojensa toimivuudesta ja turvallisuudesta koko niiden elinkaaren ajan. Tämä pitää sisällään myös tuulivoimalapaikkojen uudelleenkäytön ja tuulivoimaloiden kierrätyksen.

Tuulivoimalapaikat voidaan käyttää uudelleen riippuen sen ajan teknologiasta ja energiaratkaisuista. Purettujen tuulivoimaloiden paikalle voidaan kunnan ja voimaloiden maanomistajan niin halutessa rakentaa uudet tuulivoimalat. Nämä paikat ovat arvokkaita, koska sinne on jo rakennettu tiet ja sähköverkko. Alueen etu on myös ennen kaikkea tuulisuudesta saatavilla olevat tarkat tiedot pitkältä ajanjaksolta.

Siltä osin, kun uudelleen käyttö ei ole mahdollista, tuulivoimalat puretaan. EPV vastaa niiden purusta ja siitä, että tarvittavat osat viedään pois tuulivoimapuistosta. EPV Energia pyrkii yhteistyössä alan teknologiatoimijoiden kanssa nollajätteisiin tuulivoimaloihin eli pyrkii arvoketjuun, joka ei synnytä jätemateriaaleja, vaan kaikki materiaali pyritään hyödyntämään uudelleen.

Suurin osa turbiinista voidaan kierrättää jo nyt. Toistaiseksi tuulivoimalan vaikeimmin kierrätettävät osat ovat voimalan lavat, jotka koostuvat toisistaan vaikeasti eroteltavista materiaaleista. Vaikka Suomessa puretaan tuulivoimaloita isommassa mittakaavassa vasta 2030-luvulla, syntyy komposiittimuovijätettä myös muilta aloilta. Komposiittimateriaalin kierrätyksen haasteisiin ja vaihtoehtojen etsintään on herätty myös meillä. Myös EU-tasolla on meneillään monenlaisia erilaisia kehityshankkeita, joissa tutkitaan, miten tuuliturbiinien lapojen materiaaleja tai turbiinin tornit voidaan tulevaisuudessa käyttää uudelleen.

Merituulivoimahankkeita edistettiin

Merituulivoima ja sen tuomat mahdollisuudet ovat puhuttaneet Suomessa jo pitkään, mutta varsinaista läpimurtoa ei ole vielä tapahtunut. EPV on ollut tänäkin vuonna omalta osaltaan mukana edistämässä merituulivoimahankkeita. Osana Uuden sähkön vallankumous -strategiaa merituulivoimalle perustettiin myös oma teknologiatiimi, jonka tarkoituksena on edistää hankkeita.

Tällä hetkellä merellä tuotettu tuulivoima on vielä merkittävästi maatuulivoimaa kalliimpaa ja investoinnit vaatisivat yhteiskunnan ohjauskeinoja toteutuakseen. Teknologian nopea kehitys voi kuitenkin muuttaa tätä tilannetta keskipitkällä aikavälillä, koska merituulivoimassa on suhteellisesti suurin tuotantopotentiaali ja Euroopassa rakentaminen on keskittymässä merihankkeisiin.

Aurinkovoimateknologian seuranta jatkui

Aurinkovoima on niin ikään tärkeä osa EPV:n tulevaisuuden päästötöntä ja uusiutuvilla energialähteillä tuotettua energiantuotantopalettia. Tuotantomuodon kilpailukyky on parantunut viime vuosina, ja trendin ennustetaan yhä jatkuvan. EPV perusti tänä vuonna oman teknologiatiimin aurinkovoiman ympärille. Tiimin tavoitteena on edistää yhtiön aurinkovoimahankkeita.

Lapuan Heininevan suuren aurinkovoimalan suunnittelu jatkui kuluneena vuonna. Kyseessä on EPV:n ensimmäinen teollisen mittakaavan aurinkovoimahanke. Hankkeen tavoitteena on rakentaa aurinkovoimala Heininevan turvetuotantoalueelle. Heinineva on pinta-alaltaan suuri ja avara sekä varjostuksiltaan lähes esteetön.

Keskitymme aurinkovoimassa muutamaan suuren mittakaavan tuotantoalueeseen. Käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden hyödyntäminen aurinkovoimapuistoina ei edellytä uusia puuston, kantojen tai kasvillisuuden pintakerroksen raivaustoimia, jotka vähentäisivät hiilinielua. Lisäksi poistuvien turvesoiden käyttäminen aurinkotuotannossa ei lisää painetta ruoantuotannolle.

Vedyllä on merkittävä rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa

Uusiutuvilla energialähteillä ja ydinvoimalla tuotetulla sähköllä vetyä voidaan tuottaa päästöttömästi. Vety on varastoitavissa ja se ratkaisee sääriippuvaisen uusiutuvan sähköntuotannon varastointiongelman. Siksi myös EPV haluaa olla mukana tämän teknologian tutkimuksessa. EPV aikoo yhdessä vaasalaistoimijoiden kanssa tuottaa tuulesta vetyä ja vedystä sähköä. Vaasassa suunnitteilla oleva yhteistyö mahdollistaa uudenlaisen tavan varastoida uusiutuvaa energiaa. Samalla aukeaa mahdollisuus pilotoida globaaleille vientimarkkinoille soveltuva, vetyä hyödyntävä energiantuotantoratkaisu.

Globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamisessa vedyllä uskotaan olevan merkittävä rooli. EPV:n Power-to-X-to-Power-vetyhanke sai merkittävän sysäyksen eteenpäin, kun työ- ja elinkeinoministeriö myönsi loppuvuodesta 2021 hankkeelle 14 miljoonaa euroa investointitukea.

EPV on jo nyt investoinut merkittävästi tuulivoimatuotantoon ja tulee investoimaan isosti jatkossakin. Kun tuulivoiman tuotanto ylittää kysynnän, meillä on tarve varastoida sähkö, jotta se voidaan käyttää myöhemmin sopivana ajankohtana. Vety nähdään tulevaisuudessa erinomaisena uusiutuvan sähkön varastointiratkaisuna, ja haluamme olla mukana kehittämässä tätä osana lämmön- ja sähköntuotannon päästöttömiä ratkaisuja. Vedyn- ja energiantuotannossa syntyvä lämpö on tarkoitus integroida alueen olemassa olevaan kallioluolalämpövarastoon. Samalla maksimoidaan systeemin kokonaishyötysuhde.

EPV on mukana myös Suomen vetyklusterissa. Suomen vetyklusteri on valmistellut vision, jonka tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä vetytaloudesta on tullut Suomelle uusi viennin tukijalka. Vetyklusterin yritykset tarjoavat tuolloin globaaleja ratkaisuja hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseen. Vetyklusterin tekemän vetyhankeselvityksen mukaan puhtaan vedyn hyödyntämisen kautta Suomessa saavutettavat kasvihuonekaasujen säästöt ovat 4–6 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia vuosittain. Viennin kautta rakennettava Suomen hiilikädenjälki – eli päästösäästöt ulkomailla – ylittää tämän moninkertaisesti.

Tuotamme päästötöntä perusvoimaa ja säätövoimaa uusiutuvilla energiamuodoilla

EPV Voima -liiketoiminta-alueella vesi- ja ydinvoimasähköä tuottavat EPV:n osakkuus- ja omistusyhteysyritykset

• Pohjolan Voima Oyj
• Teollisuuden Voima Oyj
• Voimapiha Oyj.

Vastuullisesti tuotettuna ydinsähkö on ympäristöystävällinen ja turvallinen tapa tuottaa sähköä. Laitosten elinkaari on useita kymmeniä vuosia, ja ne tuottavat sähköä täysin päästöttömästi vesi- ja tuulivoiman tapaan.

Ydinvoima on tärkeä osa päästöttömän sähköntuotannon tulevaisuutta

Ydinvoimasta ei aiheudu kasvihuonepäästöjä eikä ilmansaasteita. Erona tuuli- ja aurinkovoimaan on se, että ydinvoima ei ole säästä riippuvainen.

Teollisuuden Voima (TVO) on jo noin 40 vuoden ajan toimittanut ydinvoimaa EPV Energialle Olkiluoto 1 ja 2 -ydinvoimaloista. Lisäksi olemme mukana Olkiluoto 3 -hankkeessa. Vuonna 2021 ydinvoiman osuus EPV:n sähköntuotannosta oli 34,4 prosenttia. EPV:n tuotantopaletissa ydinvoima on ollut jo aiemmin suurin yksittäinen energiantuotantomuoto, ja nyt tämä vahvistuu entisestään. Olkiluoto 3:n käyttöönotto kasvattaa EPV:n päästötöntä tuotantoa merkittävästi – EPV:n tuotantoresurssit kasvavat 160 megawatilla (MW) ja vuosittainen ydinvoimatuotantomme kasvaa yli yhdellä terawattitunnilla. Ydinvoiman osuus yhtiön sähköntuotannosta nousee 45 prosenttiin.

Olkiluoto 3 EPR -laitosyksikkö sai Säteilyturvakeskukselta (STUK) käynnistysluvan joulukuussa 2021. Talven koekäyttövaiheen aikana OL3-laitosyksikön tehoa nostetaan portaittain noin 400 MW:sta 1300 MW:iin. Koekäyttöä jatketaan nostamalla laitoksen tehoa vaiheittain. Valmistaudumme säännöllisen sähköntuotannon aloittamiseen kesällä 2022.

Ydinvoiman merkitys Suomen sähköntuotannolle ja päästöttömyystavoitteiden saavuttamiselle on erittäin merkittävä. Noin 33 prosenttia Suomen sähköstä tuotetaan tällä hetkellä ydinvoimalla.

IPCC-ilmastoraportin myötä ydinvoima on ollut jälleen paljon keskusteluissa mukana. Ydinvoima on tällä hetkellä vesivoiman ohella merkittävin päästöttömän sähköntuotannon muoto. Esimerkiksi Euroopan päästöttömästä sähköntuotannosta noin 50 prosenttia tuotetaan ydinvoimalla. Yksi keskeisimmistä argumenteista ydinvoiman lisärakentamisen puolesta on ilmastotavoitteiden saavuttaminen.

Ydinjätteen loppusijoituspaikan rakentaminen loppusuoralla

Ydinjätteen loppusijoitus on ratkaistu Suomessa. Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power and Heat Oy ovat perustaneet yhdessä Posiva Oy:n huolehtimaan ydinvoimaloidensa käytetyn polttoaineen loppusijoituksen tutkimuksesta ja käytännön toteutuksesta. Käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan Eurajoen Olkiluodon kallioperään.

Suomi on käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen edelläkävijä. Yksikään maa ei Suomen lisäksi ole vielä edennyt loppusijoituksen toteutusvaiheeseen. Monilla ydinenergiaa käyttävillä mailla on käytössään loppusijoituslaitoksia matala- ja keskiaktiivisia jätteitä varten, mutta korkea-aktiivisen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta ei ole vielä aloitettu missään. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisu on Suomessa suunniteltu yksityiskohtaisella tarkkuudella. Posiva on edennyt määrätietoisesti suunniteltua aikataulua noudattaen kohti loppusijoituksen toteuttamista eli tuotantovaihetta, sillä ratkaisun tekemistä ei haluta siirtää tuleville sukupolville.

Posiva haki käyttölupaa käytetyn ydin­poltto­aineen kapselointi- ja loppusijoituslaitokselle

Posiva jätti joulukuun lopussa Suomen valtioneuvostolle käyttölupahakemuksen käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitokselle. Loppusijoitustunnelien louhinta alkoi vuonna 2021. Kapselointilaitoksen rakennustyöt ovat käynnistyneet Olkiluodossa jo vuonna 2019.

Käytetty ydinpolttoaine kuljetetaan 30–50-vuoden varastointiajan jälkeen kapselointilaitokselle, jossa se kuivataan ja suljetaan kaasutiiviisti loppusijoituskapseleihin. Kapselit sijoitetaan loppusijoitustunneleihin Olkiluodon kallioperään.

Ydinpolttoaineen loppusijoitus on tarkoitus aloittaa 2020-luvun puolivälissä. Posiva olisi tällöin maailman ensimmäinen loppusijoituksen aloittanut yhtiö.

Ydinvoimayhtiöt vastaavat ydinjätehuollosta

Vastuu ydinjätehuollosta kuuluu ydinvoimayhtiöille, joiden on huolehdittava tuottamiensa ydinjätteiden huoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja vastattava niiden kustannuksista. Ydinenergialain mukaan ydinjäte pitää käsitellä, varastoida ja loppusijoittaa Suomen omalla alueella, eikä muiden maiden ydinjätettä saa tuoda Suomeen.

Loppusijoituksen valmisteluun ja käytännön toteutukseen on varattu reilusti aikaa. Perusteellisella valmistelulla ja toteutuksella varmistetaan loppusijoituksen turvallisuus.

• 1980-luvulla alkoi loppusijoituksen valmistelu
• 2000 valittiin loppusijoituspaikaksi Eurajoen Olkiluoto
• 2012 jätettiin loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemus
• 2015 saatiin rakentamislupa marraskuussa
• 2020 jätettiin laitoksen käyttölupahakemus nykyisen aikataulun mukaan. Loppusijoitus on tarkoitus aloittaa 2020-luvulla.

Vesivoiman tuottaja hoitaa ja kehittää vesiympäristöä aktiivisesti

Omistusyhteysyrityksemme Pohjolan Voima (PVO) tuottaa vesivoimalla sähköä kotimaassa. Yhtiö hoitaa ja kehittää vesiympäristöä aktiivisesti, esimerkiksi

• rantoja kunnostamalla
• kalojen istutuksilla ja ylisiirroilla
• tekemällä yhteistyötä vaelluskalojen luonnonkiertoon palauttamiseen tähtäävissä hankkeissa.

EPV Energia on myös osaomistajana Voimapiha Oy:ssä, joka toimittaa omistajilleen uusiutuvaa energiaa ruotsalaisista vesivoimalaitoksista. Voimapiha on välillisesti mukana Ruotsin vesivoimarahastossa, jonka toiminta aloitettiin vuoden 2019 alussa. Vesivoimarahaston osakkaat vastaavat 95 prosenttia Ruotsin vesivoimatuotannosta. Vesivoimalaitokset voivat hakea siitä rahoitusta uusiin ympäristöinvestointeihin. Vuonna 2021 vesivoiman osuus EPV:n sähkönhankinnasta oli 10,4 prosenttia.

Uudet investoinnit sähköistettyyn lämmön­tuotantoon

EPV on tehnyt tämän vuoden aikana merkittäviä investointeja sähköistettyyn ja päästöttömään lämmöntuotantoon. Nämä uudet investoinnit, sähkökattilat ja kaukolämpöakku, ovat tärkeitä osia EPV:n energiapaletissa sääriippuvaisen energiantuotannon lisääntyessä.

40 MW:n sähkökattila on nyt käytössä Vaasan voimalaitoksessa Vaskiluodossa. Investointipäätös tehtiin keväällä 2021, ja sähkökattila otettiin käyttöön joulukuussa. Vaskiluodon voimalaitos tarjosi voimalaitoksen infrastruktuurin osalta sähkökattilan rakentamiselle täydelliset puitteet, mikä mahdollisti kattilan valmistumisen nopeassa aikataulussa.

Kesäkuussa tehtiin investointipäätös myös Seinäjoen voimalaitoksen yhteyteen rakennettavasta 40 MW:n sähkökattilasta sekä kaukolämpöakusta. Akku on tilavuudeltaan 10 000 m³, ja siihen voidaan varastoida energiaa 400 MWh:n edestä. Tämä lämmöntuotannon yhdistelmä tukee erinomaisesti tulevaisuuden energiajärjestelmän tarpeita, jossa yhdistetään eri teollisuusaloja. Investoinnilla mahdollistetaan alueellisesti noin 50 000 tonnin CO₂-päästövähentymä.

Lämpöenergialuolasto tuo joustoa energian­tuotantoon

Vuosi 2021 oli Vaasan Voiman hallinnoiman Vaskiluodon lämpöenergiavaraston ensimmäinen vuosi täydessä käytössä. Lämpövarastoa hyödynnettiin tuotannon optimoinnissa, ja se osoittautui toimivan suunnitellusti. Lämpövarasto mahdollisti Vaskiluodon voimalaitoksen tehon pienentämisen sähkön markkinahinnan ollessa kannattamattomalla tasolla. Myös voimalaitoksen alasajo lämmöntoimitusaikana on mahdollistettu lämpövaraston avulla.

Lämpöenergiavarasto monipuolistaa alueen lämmöntuotantoa nyt ja tulevaisuudessa. Lataus suoritetaan voimalaitoksella ja energiavarastosta puretaan lämpöä alueen kaukolämpöverkkoon. Lämpöenergiavarasto toimii optimointivälineenä osana EPV:n energiatuotantoportfoliota. Tässä muutama tärkeä avainluku:

• Lämpöenergiavaraston kallioluolien yhteistilavuus on 210 000 m³
• Varaston lataus- ja purkuteho on 100 MW.

Tulevaisuudessa lämpöenergiavarastoa voidaan hyödyntää käytännössä tuotantomuodosta riippumatta. Lämpövaraston tuoma jousto on keskeinen tekijä energiantuotantojärjestelmässä myös nykyisten laitosten elinkaaren jälkeen. Paikalle rakennettua teknologiaa pystyy helposti uudistamaan ja muokkaamaan uusia käyttötarkoituksia varten. Sen yhteyteen tullaan kytkemään esimerkiksi mahdollinen tuleva vetyhanke, ja luolastoa voidaan lämmittää vaikkapa tuuli- tai aurinkovoimalla sähkökattilateknologiaa hyödyntäen.

Päästövähennysinvestoinnit otettiin käyttöön Vaskiluodossa

Uudet päästövähennysinvestoinnit otettiin Vaasan Vaskiluodossa sijaitsevassa voimalaitoksessa käyttöön keväällä. Päästövähennysinvestointien lisäksi voimalaitoksessa otettiin käyttöön ympäristöluvan mukaiset BAT-rajat ja -seurannat. BAT (best available technology) viittaa parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan, jonka avulla laitoksen ympäristövaikutukset voidaan minimoida.

Kuluneen vuoden aikana valmistauduttiin Vaskiluodon voimalaitoksen siirtämiseen EPV:n kokonaan omistamaan tytäryhtiöön, Vaasan Voima Oy:hyn.

Tornion Voima jatkoi yhteistyötä Outokummun kanssa

Tiivis energiayhteistyö Tornion Voiman ja Outokummun välillä jatkui myös vuonna 2021. Yhteistyötä laajennettiin energiatehokkuuden osalta tekemällä investointipäätös lämmöntalteenoton rakentamisesta Outokummun kylmävalssaamolle.

Tarkoituksena on rakentaa lämmöntalteenottokattiloita, joilla otetaan hukkalämmöt talteen. Tätä lämpöä hyödynnetään Outokummun tehdasalueen sekä alueellisen kaukolämmön lämmöntoimituksessa.

Tornion Voimalle tehtiin myös päästöttömän tuotannon suunnitelma. Suunnitelmassa tarkastellaan, mitä strategisia muutoksia tulisi tehdä, jotta yhtiö voisi siirtyä päästöttömään tuotantoon. Tällä hetkellä polttoaineena käytetään teollisuuskaasua, biomassaa ja turvetta. Uudessa suunnitelmassa on keskitytty erityisesti toimenpiteisiin, joiden avulla voitaisiin luopua turpeen käytöstä.

Voimalaitokset mukana Energiatehokkuus­sopimukset-ohjelmassa

Kaikki CHP-laitokset, joista EPV omistaa vähintään 50 prosenttia, ovat olleet jo vuosia mukana valtakunnallisessa Energiatehokkuussopimukset-ohjelmassa. Näihin laitoksiin lukeutuvat

• Vaskiluodon Voima Oy
• Seinäjoen Voima Oy
• Tornion Voima Oy

Energiatehokkuussopimukset-ohjelma ohjaa meitä hakemaan aktiivisesti kohteita toimintamme energiatehokkuuden parantamiseksi. Näillä toimenpiteillä parannamme voimalaitoksen hyötysuhdetta, mikä näkyy päästöjen vähenemisenä ja kustannussäästöinä.

Seinäjoen Voiman ja Vaskiluodon Voiman laitokset auditoitiin

Energiatehokkuussopimuksen lisäksi voimalaitoksista Seinäjoen Voima ja Vaskiluodon Voima ovat myös sertifioituja ympäristöjärjestelmiensä (ISO 140001:2015) sekä energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+:n osalta. Vuonna 2021 molemmissa voimalaitoksissa tehtiin auditoinnit sertifikaattien tiimoilta.

Seinäjoen Voimassa tehtiin vuonna 2021 sekä ympäristöjärjestelmän (ISO 140001:2015) että energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+:n uudelleensertifiointiauditointi. Vaskiluodon Voimassa uudelleensertifioitiin ETJ+ ja määräaikaisauditoitiin ISO14001. Vaskiluodon Voiman auditointi saatiin suoritettua ilman poikkeamia. Seinäjoen Voiman auditoinnissa kirjattiin yksi lievä poikkeama. Molemmat laitokset saivat auditointien painopisteiltään arvosanaksi 4/5.

Auditoinnit ylläpitävät energiatehokkuutta ja vastuullisuutta

Ulkoisten auditointien lisäksi EPV:ssä tehdään konsernin sisäisiä kohdeauditointeja, jotka kohdistuvat EPV Energia Oy:n konserniyhtiöihin. Vuonna 2021 yhtiössä tehtiin 11 sisäistä ja ulkoista auditointia, jotka kohdistuivat muun muassa

• yhtiön tuotannossa ja rakenteilla oleviin tuulivoimapuistoihin
• voimalaitosten energiatehokkuuteen, siisteyteen ja kemikaaleihin
• turvetuotantoalueille.

Auditointien avulla seurataan toiminnan vastuullisuutta ja auditointien tuloksia voidaan hyödyntää käytäntöjen yhtenäistämiseen eri yhtiöiden välillä. Auditointeja suunnitellessa otetaan huomioon myös mahdolliset viranomaislausunnot ja valitukset, joita auditointikohteelle on osoitettu sekä kohteessa tehdyt tapaturma- ja vaaratilannehavainnot.

Jokaiselle yhtiölle on laadittu oma auditointiohjelmansa. Auditoinnit raportoidaan ja tuloksista tiedotetaan riittävällä tasolla kohdeyhtiön edustajia sekä alueella toimivia pääurakoitsijoita. Tarvittavien korjaavien toimenpiteiden toteutusta seurataan EPV Energian toimesta sekä mahdollisesti ylimääräisten tarkastuskäyntien avulla.

EPV mukana Hiilestä kiinni -hankkeessa

Elinkaariajan vastuullisuuteen liittyy vahvasti myös turvetuotannosta poistuneiden alueiden kestävän jälkikäytön suunnittelu. EPV on ollut mukana pilottihankkeessa, jossa turvetuotannosta poistunut maa-alue muutettiin yhdeksi Suomen suurimmista lintukosteikoista. Suunnitelmissa on myös hyödyntää entisiä turvetuotantoalueita teollisen mittakaavan aurinkovoimapuistoina.

Lisäksi EPV on mukana Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) Hiilestä kiinni -hankkeessa. Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa turvetuotantoalueiden jälkikäyttömuotojen suunnittelua siten, että se mahdollistaa tehokkaan hiilen sitoutumisen jälkikäyttömuotojen optimaalisella kohdekohtaisella ja aluetason suunnittelulla.

Energiaturpeen korjuun ripeän vähenemisen takia tulee nopealla aikajänteellä suuri määrä turvetuotantoalueita ja turvetuotantoon valmisteltuja alueita siirtymään muiden maankäyttömuotojen piiriin. Suopohjien maankäytön kohdekohtaisella ja alueellisella hiiliviisaalla suunnittelulla on mahdollisuus ylläpitää ja vahvistaa maankäyttösektorin hiilinieluja ja -varastoja. Koska jälkikäytön suunnittelun osalta aikaikkuna on lyhyt, on suunnittelun tueksi tärkeä kehittää joustavia ja helposti käytettäviä työkaluja.

EPV osallistuu Hiilestä kiinni -hankkeeseen kahdella pilottikohteella, jotka ovat iäkkäitä turvetuotantoalueita (Kampinneva, Lapua ja Ohraneva, Kauhava). Syksyllä 2021 Geologian tutkimuskeskus (GTK) kävi tekemässä tutkimuksia alueille drone- ja maaluotainkartoituksin. Tutkimustuloksia tuli valtava määrä, ja saamme materiaalin käyttöömme tämän vuoden aikana. Tulosten avulla pystymme suunnittelemaan alueiden jälkikäyttömahdollisuudet. Aluekohtainen vaihtelu voi olla yhdenkin tuotantoalueen sisällä suurta. Yksi- ja ainut jälkikäyttövaihtoehto ei usein sovi koko alueelle ja kohteissa voi olla eri maankäyttömuotoja rinnakkain. EPV on myös mukana Hiilestä kiinni- hankkeiden ohjausryhmässä. Ohjausryhmään kuuluvat:

• Suonpohjien hiiliviisaan jälkikäytön suunnittelu (GTK)
• Turvetuotantoalueiden ilmastokestävät jatkokäyttömahdollisuudet ja MERLIN-hanke (TAPIO)
• Suonpohjien hiilineutraali uusiokäyttö: edellytykset ja toimenpiteet (UEF).

Näin EPV pääsee aitiopaikalla seuraamaan käynnissä olevien hankkeiden edistymistä.

Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen maankäytössä

Luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin huomioiminen kaikessa maankäytössä on EPV:lle tärkeää. Kaikessa eri energiantuotantomuotojen maankäytössä pyrimme aina ottamaan huomioon myös luonnon monimuotoisuuden ja sen edistämisen.

Biodiversiteetillä tarkoitetaan kolmea eri tasoa:

1. lajin sisäistä eli geneettistä monimuotoisuutta
2. lajimonimuotoisuutta
3. ekosysteemien monimuotoisuutta.

Kaikkein useimmin biodiversiteetillä tarkoitetaan lajien runsautta. Mitä enemmän lajeja, sitä korkeampi lajien monimuotoisuus. Ekosysteemien monimuotoisuus tarkoittaa elinympäristöjen runsautta. Ennen kaikkea luonnon monimuotoisuudessa on kysymys siitä, että säästetään luontoa muille kuin ihmisille.